sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Tekijänoikeusviidakko raivataan CC-lisenssillä

Kuva: Kendall Lane

Kuluneella viikolla työväenopiston pedagogisessa tiimissä keskusteltiin tekijänoikeuksista. Digimaailman hyödyntämisessä ne ovat yksi olennaisimmista kysymyksistä. On tärkeä tuntea tekijänoikeudet, jos haluaa hyödyntää lukuisia netistä löytyviä materiaaleja osana omaa opetusta tai verkkomateriaalia.

Tekijänoikeuslupien kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä vaikka kansalaisopistot ovat valtionapua nauttivia oppilaitoksia, niiden lupakäytännöt eivät vastaa esim. peruskoulun, toisen asteen tai yliopiston käytäntöjä. Kansalaisopistojen Liitto KOL neuvotteli Kopioston kanssa kansalaisopistoille erillisen kopiointiluvan, joka kattaa valokopioinnin ja tulostamisen sekä digitaalisen kopioinnin ja käytön opetuksessa ja tutkimuksessa kansalaisopistoissa. Kopioitua aineistoa voi käyttää opetusmateriaalin täydentämiseksi ja lisämateriaalina sekä osana itse tehtyä opetusmateriaalia. Neuvoteltu lupa on hyvä alku, mutta se ei koske esim. liikkuvaa kuvaa. Niihin on omat lupansa, tosin joskus raja elokuvateoksen ja ei-elokuvateoksen välillä jää opettajan omaan harkintaan.

Lupa-käytäntö on huomattavasti helpompi, jos hyödyntää nettimateriaalia, johon tekijä on itse kirjannut käyttöoikeudet. Edellisessä kirjoituksessani mainitsemani Creative Commons -lisenssointi helpottaakin suuresti materiaalin käytettävyyden lisäämistä. Jos materiaali on joka tapauksessa tarkoitus laittaa nettiin katseltavaksi, voi samalla miettiä, olisiko mahdollista antaa lupa laajempaankin käyttöön. Lisenssoimaan voi houkutella esimerkiksi se, että lisäoikeuksilla materiaalia jakaneen nimi mainitaan näyttöjen yhteydessä, jolloin hän voi saada huomattavasti enemmän näkyvyyttä. CC-lisenssillä voi halutessaan kieltää kaupallisen käytön, mutta se ei Opettajan tekijänoikeus oppaan kirjoittaneen Tarmo Toikkasen mukaan estä materiaalin käyttöä kansalaisopistossa.

Verkosta löytyy runsaasti CC-lisenssoituja materiaaleja. Yleisimmin tunnettu vapaasti lisenssoitu materiaali lienee Wikipediassa. Noin 10 000 000 artikkelia kuvineen ja muine oheismateriaaleineen ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Myös multimediapalvelu Wikimedia Commonsin kaikki 10 000 000 mediatallennetta ovat jatkohyödynnettävissä. Näiden lisäksi on monia muitakin, kuten multimediapalvelu Pixabay tai musiikkipalvelu Jamendo. Valokuvasivustoja ovat mm. Flicker, Find a photo, Life of Pix jne. Jarkko Sjöman on tehnyt vinkkikoosteen kymmenestä ilmaisesta valokuvapankista.

Myös avoimia oppimateriaalia löytyy yhä enenevässä määrin. Materiaalia on olemassa vaikka suomenkielisellä Le Mill sivustolla sekä englanninkielisellä sivustolla OER CommonsOpen Courseware taas sisältää yli 5000 avoimesti käytettävissä olevaa kurssia. Netissä on tarjolla myös muutamia avoimen koodin oppikirjoja, esim. matematiikan opettamista varten. Oman hidastavan tekijänsä muodostaa luonnollisesti se, että materiaalien löytäminen ei ole aina helppoa.

Kaikkiin tarpeisiin ei tietenkään löydy avoimia materiaaleja. Silloin kannattaa muistaa, että kotitehtävät eivät ole poissuljettuja vapaassa sivistystyössäkään: vinkkaaminen ei riko tekijänoikeuksia. Opettaja voi mielin määrin jakaa osoitteita, ja oppija voi tutustua materiaaliin itsenäisesti. Ja usein luvan kysyminen antaa myönteisen vastauksen, sillä moni tekijä ei tule edes ajatelleeksi lisenssointia latausta tehdessään.

Olipa lupa saatu millä tavalla tahansa, kannattaa muistaa, että tekijänoikeus suojaa aina teoksen tekijää. Vaikka oikeuteen lienee päätynyt tähän mennessä vain yksi tapaus, on tekijänoikeuden rikkominen rangaistava teko. Tervettä järkeä saa silti käyttää, kuten Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen on sanonut. Kunnia kuitenkin sille, jolle se kuuluu.




1 kommentti:

  1. Kiitos, paljon jää vielä kysymyksiä, mutta tämä taas selvittää asioita vähän eteenpäin :)

    VastaaPoista