Digitaaliset osaamismerkit

Open Badget on nettimaailman ansio- ja taitomerkki, joiden avulla voi pelillisin keinoin kannustaa oppijaa eteenpäin. Näiden virtuaaliseen merkkien kehittäminen aloitettiin vuonna 2010. Kuusi vuotta ne ovat valloittaneet maailmaa ja levinneet eri organisaatioihin.

Suomessakin merkkejä jaetaan muun muassa monissa oppilaitoksissa ja vapaaehtoisjärjestöissä. Esimerkiksi Lahden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa merkkejä voidaan käyttää vaihtoehtona perinteiselle todistukselle. Vastaavasti Martat ja Partio kannustavat jäseniään näyttämään järjestöosaamistaan virtuaalisia merkein.

Myös vapaassa sivistystyössä osaamisen tunnustaminen ja merkkien käyttö ovat myötätuulessa. Leena Saloheimon mukaan osaamismerkki soveltuu hyvin vapaan sivistystyön osaamisen tunnustamiseen. Raportissa hän toteaa, että myöntävälle organisaatiolle osaamismerkki on uusi tapa tuoda esiin koulutuksen sisältöjä ja kertoa toiminnasta.

Merkit ovat keino houkutella opiskelemaan. Joseph Barryn mukaan koulutuksen pelillistäminen onkin yksi tapa tuoda lisäarvoa koulutukselle: Koulutuksessa voidaan hyväksikäyttää pelien voimakkaasti koukuttavia ja motivoivia menetelmiä Badget-mallin avulla.

Huomasin tämän itsekin ryhtyessäni keväällä suorittamaan osaamismerkkejä Oppiminen onlinen -kautta. Kyseessä on mittava opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutuskokonaisuus, jossa voi suorittaa yhteensä 48 merkkiä. Merkkejä voi tallettaa virtuaaliseen portfolioon, kuten aikanaan tarramerkkejä pyhäkoulutauluun.

Mitä enemmän tutustuin merkeistä saatuihin kokemuksiin, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että merkeillä voisi olla käyttöarvoa myös työväenopistossa. Merkkien myöntäminen ja pelillinen innostuminen voisivat omalta osaltaan lisätä sekä työväenopiston Digitaalinen toimintaympäristö –hankkeen että kaupungin digiohjelman tavoitteiden toteutumista. Koska opiston vieminen digiaikaan edellyttää sitä, että henkilökunta innostuu lähtemään mukaan ja kehittää omia digitaitojaan, ensimmäiset merkit voisivat olla tunnustuksia henkilökunnan osaamisesta ja sen kehittämisestä. Pidemmällä tähtäyksellä olisi hyvä tavoitella osaamismerkkejä, joita työväenopiston opiskelijat voisivat suorittaa.

Ajatuksesta innostuneena osallistuin verkkokoulutukseen, jossa harjoiteltiin tekemään ja myöntämään merkkejä. Kuinka tästä eteenpäin: lähdemmekö merkitsemään oppimisen polkua virtuaalisesti - se ratkeaa myöhemmin johdon päätösten ja erityisesti pedagogisen henkilökunnan näkemysten pohjalta.

Projekteja projektin sisällä

Silloin tällöin on hyvä palata prosessin alkulähteille ja muistutella mieliin, mikä olikaan toiminnan tavoite, mitä kohti olemme matkalla. Digitaalisen toimintaympäristön hankehakemuksessa toteamme, että hankkeen tavoitteena on viedä työväenopisto digitaaliseen toimintaympäristöön uudistamalla pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä, mutta myös opetusta tukevaa hallinnollista toimintaa ja asiakaspalvelua.

Koska tavoite on kaksijakoinen, työväenopiston digitaalista toimintaympäristöä on työstetty meneillään olevan syksyn ajan kahdella taholla: suunnittelijoista ja päätoimisista opettajista koostuvasta pedagogisessa tiimissä sekä opistosihteerien ja vahtimestarien asiakaspalvelutiimissä. Molemmissa tiimeissä on muodostettu pienempiä ryhmiä, jotka ovat aloittaneet kiinnostusalueensa mukaan yksittäisten prosessien suunnittelun "pöllöpaperilla", eli suunnittelulomakkeelle, jonka nimi sai alkunsa osittain projektin parissa työtään tekevän johtavan opettajan, Susanna Ylihärsilän, valitsemasta kuvituksesta.

Pedagogisessa tiimissä työskentelevien johtavaksi ajatukseksi Susanna muotoili: "Miten voin kehittää toimintaympäristöämme omasta asiantuntijuudesta käsin digitaalisempaan suuntaan?" Työn kohteeksi nousivat blogit, sähköiset arviointilomakkeet sekä lähiopetuksen rikastaminen digitaalisin keinoin. Asiakaspalvelutiimissä lähtökohtaksi tulivat asiakaspalvelun sähköistäminen ja sähköisen palvelun käytön helpottaminen. Tavoitteen toteuttamiseksi työn alle otettiin kotisivujen toimintojen lisääminen ja päivittäminen, sähköiset lomakkeet ja ohjeistukset.

Edellisen hankkeen aikana laadittiin työväenopistolle toimintakykysuunnitelma, jossa oli määritelty vuodelle 2016 kuusi toimenpidettä, joiden voidaan katsoa liittyvät meneillään olevaan hankkeeseen:

1. Toiminnan joustavuuden parantaminen eli digitalisoitumisen huomioon ottaminen ja tarkastelu suhteessa opiston toimintaan
2. Työn organisoinnin parantaminen raamittavilla työvälineillä, mm. aikataulutus, ohjeistus, lomakkeet yms.
3. Digitaalisten mahdollisuuksien tarkastelu ja käyttöönotto ulkoisessa tiedottamisessa, markkinoinnissa ja viestinnässä: Tiimien kotisivut kuntoon ja informatiivisemmiksi mm. kuvien avulla, uudet toiminnot kotisivualustan päivityksen myötä, muiden sosiaalisen median kanavien käyttöönotto markkinoinnissa ja viestinnässä Facebookin ohella
4. Budjettiosaamisen lisääminen ja yksittäisten tapahtumien talouden suunnittelun ohjaaminen sähköisen lomakkeen avulla
5. Sähköisen kurssipalautelomakkeen käyttöönotto
6. Henkilöstön liikkuvuuden/saavutettavuuden tiedottaminen koko työyhteisölle ottamalla käyttöön Outlook-kalenteri

Jos ryhmien kiinnostuksen kohteita tarkastellaan suhteessa toimintakykysuunnitelmaan, voidaan todeta, että vaikka henkilökunta ei ole tietoisesti pohtinut projektejaan sen valossa, nousevat esille samat asiat kuin kaksi vuotta sitten opiston toimintaa arvioitaessa ja kehittämisalueita määriteltäessä. Pitkäjänteisessä toiminnassa onkin hyvä, ettei suunta vaihdu yksittäisten tuulten mukana, vaan suuntaamme edelleen kohti samaa päämäärää.


Projektin hahmottelua Susannan johdolla

Digi-hankkeen toteutuksessa työväenopiston periaatteena on, että jokainen päätoiminen työntekijä osallistuu, mutta panostuksen määrän voi itse valita. Näin olemme jo tähän mennessä yllättyneet iloisesti: Kiinnostus digimaailman hyödyntämiseen on monen kohdalla lisääntynyt alkukartoitukseen nähden. Tuntiopettajien ajatusten kartoittaminen ja mukaan ottaminen on vielä alkutekijöissä, mutta heitäkin on jo saatu mukaan. Sekä päätoimisista työntekijöistä että tuntiopettajista on löytynyt niitä,, jotka ovat lähteneet nostamaan osaamistasoaan mm. Verdian ja DigiEssin -koulutuksissa.



Innostuksen heräämisestä kiitos kuuluu etenkin Susannalle, joka on omalla esimerkillään jaksanut johdattaa meitä kaikkia, muun muassa hankkeen tiimoilta vetämänsä pedagogisen tiimin jäseniä, ylittämään itsensä. Innostajalla on tärkeä rooli, mutta vastuu innostumisesta kuuluu meille kaikille, sillä se perustuu ihmisen omaan toimintaan. Mitä useampi haluaa lähteä mukaan, sitä pidemmälle loikkamme tulee kantamaan.