Avoin data - osa julkishallinnon läpinäkyvyyttä

Digimaailmassa päivän trendinä on avoimuus. Puhutaan avoimesta datasta, avoimesta oppimisympäristöstä ja avoimista oppimateriaaleista. Miten tätä voitaisiin hyödyntää maksavien asiakkaiden parissa toimivassa oppilaitoksessa? Asia kiinnosti siinä määrin, että lähdin alkuvuodesta mukaan julkishallinnon datan avaajan mestarikurssille. Lähtiessäni en tiennyt asiasta juuri mitään, mutta Digitaalinen toimintaympäristö -hankettamme ajatellen päätin tutustua asiaan.

Avoimen datan juuret yltävät yli kolmenkymmenen vuoden taakse. Julkishallintoon se rantautui viisi vuotta sitten, kun Suomen hallitus julkaisi periaatepäätöksen julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta: "..tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin, pääsääntöisesti maksutta.” Datan hyödyntäminen on myös nykyisen hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Avoimesta datasta puhuttaessa datalla tarkoitetaan merkeistä ja symboleista koostuvaa digitaalisesti tallennettua ja koneellisesti luettavissa olevaa informaatiota, joka voi muodostaa esimerkiksi dokumentteja, tietokantoja, kuulemisten transkripteja ja audiotallenteita. Kun data julkaistaan uudelleenkäytön sallivalla lisenssillä maksutta ja koneluettavassa muodossa, voidaan puhua avoimesta datasta.

Avoin data on kenen tahansa vapaasti katseltavissa, ladattavissa, kopioitavissa, muokattavissa ja uudelleen käytettävissä ilman käytännöllisiä, teknisiä, juridisia tai taloudellisia esteitä. Ainoaksi käyttöä rajoittavaksi tekijäksi datan tuottaja voi edellyttää, että aineisto tulee asianmukaisesti nimetyksi ja antaa siten käyttäjälle varmuuden datan alkuperästä.

Avoin data lisenssoidaan Creative Commons -lisensseillä. Samaa lisenssointia käytetään avoimissa opetusmateriaaleissa.

Hallinnollisessa työssä syntyy monia tiedostoja, joita voitaisiin avata. Valtionvarainministeriö todetaan:”Tieto on pääomaa, jonka arvo kasvaa sitä jaettaessa ja jalostettaessa. Julkishallinnolla on hallussaan huomattavat tietovarannot. Helpottamalla niiden käyttöä voidaan lisätä tämän tietopääoman arvoa, luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, tutkimukselle ja koulutukselle, kehittää parempia palveluja kansalaisille ja parantaa päätöksentekoa, tehostaa hallinnon toimintaa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä.”

Valtiollisessa avoindata.fi-katalogissa on avattu nyt jo noin 2000 julkishallinnollista tietoaineistoa. Myös Tampereen kaupunki on ollut aktiivisesti mukana datan avaamisessa: kaupungin datakatalogiin kerätään kaikki kaupungin avoimena julkaistu tietoaineisto. Myös mestarikurssin tuotokseni Tampereen seudun työväenopiston tilastot 2013-2015 päätyivät katalogiin.

Hallinnollinen avoin data ei ole työväenopiston ydintoiminnan kannalta oleellisin asia, mutta antaa ehkä muille mielenkiintoista tietoa. Työväenopiston julkaistut tilastot ilmentävät määrällisin mittarein työväenopiston toimintaa, verorahojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Vastaavanlaiset tiedot on julkaistu avoimena datana mm. Helsingin suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä työväenopistosta sekä Espoon työväenopistosta, mikä mahdollistaa vertailtavuuden eri opistojen välillä. Esimerkiksi niistä voi nähdä, mikä on vapaan sivistystyön hinta ja kuinka paljon kaupungit satsaavat työväenopistojensa kautta vapaaseen sivistystyöhön.

Muun muassa tamperelaisten ja ylöjärveläisten näkemyksiä kansalaisopistojen vaikuttavuudesta tarkastelleen Kaiku-projektin raportin kirjoittanut Hamadi (2001) otsikoi raporttinsa ”Hyvää helvetin halvalla.” Nyt jokaisella meillä on avoimen datan avulla mahdollisuus arvioida otsikon paikkansapitävyyttä tunnuslukunsa avoimena datana julkaisseiden kaupunkien alueella. Väittäisin, että tilanne ei ole muuttunut.