Mobiilipolitiikan ohjauksessa

Kuluttajistuminen sekä mobiilipalveluiden ja -sovellusten kasvu asettavat vaatimuksia julkisen puolen työtavoille ja ratkaisuille. Mobiililaitteiden käyttöä ja hallintaa ohjaavatkin useat lait ja säädökset. Tampereen seudulla niiden pohjalta on koottu mobiilipolitiikka, jonka tavoitteena on selkeyttää, yhtenäistää, määritellä ja ohjeistaa mobiililaitteiden käyttöä ja hallintaa. Mobiilipolitiikan esittelyä rajoittaa Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: "henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista" Jotakin siitä voi kuitenkin avata.

Kaupungin periaatteiden mukaisesti kaikkien mobiililaitteiden käyttäjien täytyy tutustua mobiilipolitiikkaan, että osaavat toimia sen mukaisesti. Mobiilipolitiikan noudattaminen on esimiesten vastuulla. Esimiesten tulee varmistaa, että heidän mobiliilaitteita käyttävät alaisensa ovat tutustuneet mobiilipolitiikkaan ja noudattavat sitä. Esimiehet huolehtivat myös siitä, että työntekijöillä on riittävä osaamisen taso ja että he hallitsevat työnantajien heille tarjoamien mobiililaitteiden ja niiden sovellusten turvallisen käytön. "Henkilöiden mahdollinen osaamattomuus, huolimattomuus ja välinpitämättömyys voivat aiheuttaa organisaatioille ylimääräisiä kustannuksia tai merkittäviä tietoturvauhkia." Tarvittaessa esimies velvoittaa työntekijän tutustumaan ohjeisiin ja osallistumaan kursseille tai muuhun sopivaan perehdytykseen. Asiaan täytyy heräillä nyt myös työväenopistossa, sillä Digi-hankkeemme lähestyy mobiililaitteiden hankintavaihetta.

Ohjeiden mukaan yksittäisen mobiililaitteen käyttöikä on vähintään kolme vuotta. Vuonna 2011 teimme suuren muutoksen, kun vaihdoimme lankapuhelimet Sampolan peruskorjauksen evakkoaikana matkapuhelimiin. Useimmat niistä on jo vaihdettu kertaalleen, mutta nykypäivän tarpeisiin vanhat luurimme eivät vielä vastaa. Siksi päätoimiset työntekijät pohtivat työtään sekä liikkuvan työn tarpeitaan ja esittävät toiveensa mobiilin työnteon välineistä lokakuun loppuun mennessä.

Mobiilipolitiikan mukaan laitehankinnan tulee olla tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukainen. Samanaikaisesti tavoitteena on laitteiden taloudellinen käyttö. "...mobiililaitteiden avulla voidaan parantaa kuntien palveluiden ja työn tehokkuutta sekä mahdollistaa joustava ajasta ja paikasta riippumaton työskentely ilman, että siitä aiheutuu liikaa kustannuksia tai negatiivisia riskejä."

Työnantajan laitteet ja tietojärjestelmien tieto on tarkoitettu virka- ja työtehtävien hoitamiseen. Niiden ohella on kuitenkin mahdollista käyttää omia laitteita ja liikkuvan työn sovelluksia, sillä muun muassa määräaikaisille tuntityöntekijäille ei ole tarjolla työnantajan kustantamia mobiililaitteita. Omilla laitteilla työntekijä pääsee intraan ja hän voi käyttää työsähköpostia, ettei käy kuten viime kuukausina esillä olleella Yhdysvaltain presidenttiehdokkaalla. Käyttäjän tulee luonnollisesti huolehtia laitteen turvallisesta käytöstä, kuten laitteen suojakoodeista ja siitä, ettei tallenna salassa pidettäviä tietoja salaamattomana mobiililaitteeseen tai julkisiin pilvipalveluihin edes tilapäisesti.

Työntekijä voi jakaa liittymänsä nettiä myös työtehtäviin käyttämilleen henkilökohtaisille mobiililaitteille silloin, kun tarjolla ei ole kiinteää tai WLAN-yhteyttä. Työntekijä joutuu kuitenkin erilaisissa rekisteröitymisessä käyttämään omia tunnuksiaan. Esimerkiksi Mikrosoft-tilin tai vastaavan ID:n käyttö älypuhelimissa ja tableteissa on pakollista. Näissä yhteyksissä ei käytetä työnantajan sähköpostiosoitetta, koska tiliä käytetään usein muuhunkin kuin työtehtäviin ja toisaalta työsuhteen loppuessa kaikki työsähköpostiin liitetyt tilit tulee lakkauttaa. Erityisen hankalaa tämä olisi lähes 400 tuntiopettajalle, joiden työsuhde on pisimmilläänkin lukukauden mittainen.

Myös kuntapuolella mobiililaitteet ja etätyö voidaan nähdä yhtenä kilpailutekijänä työntekijämarkkinoilla, kuten Riihimäellä. Täysin mobiililaitteeton toiminta ei ole enää edes mahdollista, koska työn muodot ja vaatimukset ovat viime vuosien aikana oleellisesti muuttuneet. Esa Mäkinen kirjoittaakin: "Jossain vaiheessa tulee vastaan se hetki, kun vapaaehtoisesta digitalisaatiosta siirrytään digipakkoon." Näin käynee työnteossakin, mikäli haluamme pysyä mukana kehityksessä. Vakinainen henkilökuntamme saa pian kaivattuja laitteita. Mutta mikä on vastuumme sivutoimisia tuntiopettajien tarpeita ja sitoutumista ajatellen?