Osaamisen osoittaminen kansalaisopisto-opintoihin?

Kansalaisopistojen Liitto järjesti tänään teemapäivän osaamisperusteisuudesta. Päivän aikana kuultiin pohdintoja siitä, kuinka osaamisperusteisuus sopii kansalaisopistoihin. Osaamisen tunnustamisessa istutetaan opiskelijaan perusta elinikäisen oppimisen asenteelle - lähtökohta on siten kuin vapaata sivistystyötä määrittelevässä laissa.

Osaamisperusteisuudessa arviointi on avainasemassa. Osaamisen kehittymistä arvioidaan ennen oppimista, oppimisen aikana ja oppimisen jälkeen. Sitä, mitä arvioidaan, sitä opetetaan ja opitaan. Opetussuunnitelmaperusteiseen opetukseen, kuten taiteen perusopetukseen, malli on helposti istutettavissa. Mutta kuinka muussa opetuksessa, jos lähtökohtana on, että kansalaisopistoissa opetuksesta ei anneta arviointeja?

Petäjä-opiston apulaisrehtori Olli Ruohomäki korosti, että kansalaisopistossa osaamisperusteisuutta ei kannata liittää arviointiin vaan kurssisuunnitteluun. Nykyisin opiskelija tulee monelle kurssille otsikon perusteella. Silloin arviointi ei ole keskiössä. Jos kurssin tavoitteita ja sisältöjä puretaan aiempaa tarkemmalle tasolle, on tilanne toinen. Jokaisella opettajalla on mielikuva siitä, mitä kurssilla tulisi oppia. Jokainen heistä tekee havaintoja oppilaistaan pystyäkseen kohdistamaan opetustaan paremmin. Eli ajatus arvioinnista ei ole uusi - sitä ei vain pureta sanoiksi tai numeroiksi.

Kansalaisopistojen todistuksista näkee lähinnä tuntimäärän, jonka opiskelija on ollut kurssilla. Entäpä, jos opettaja lyhyesti pohtisi - osaako opiskelija kurssin jälkeen sen, mitä oli tarkoitus? Suunnittelijaopettaja Marja Kittelä Wellamo-opistosta on yksi osaamisen tunnustamisen uranuurtajista kansalaisopistopuolella. Hänen kiinnostuksensa kohdistui siihen, kuinka kansalaisopiston opintoja saataisiin paremmin tiedostetuksi. Wellamo-opistossa onkin luotu jo merkittävä digitaalisten taitajamerkkien arsenaali.

Omnian kehittämispäällikkö Minna Strömin mielestä tulevaisuuden ammatillinen koulutus tulee tunnustamaan kansalaisopiston opinnot osaksi ammatillisia opintoja ja tutkintoa: "Itse asiassa kansalaisopiston esitteen tulisi jatkossa olla jokaisen opon pöydällä." Kyse on ammatillista kehittymistä tukevien opintojen hahmottamisesta.

Nouseeko nyt esiin kysymys:”Eikö vapaa sivistystyö ole enää vapaata?” Ei arvioinnin tarvitse kahlita kurssisisältöjen monimuotoisuutta. Opinnot ovat edelleen hyvin vapaita, mutta opintojen vertailtavuus ja tunnustaminen edellyttää jonkinlaista arvioitavuutta. Sähköiset merkit taas ovat nykypäivää ja niiden merkitys ja suosio on koko ajan kasvanut. Asian edistäminen voisi hyvin olla osa työväenopiston digiaskeleita.