Tuntiopettajien kiinnostus digitalisaatioon

Vuosi on uusi, mutta hankkeessa päivitämme vielä viimeisiä vanhan vuoden asioita. Joulukuussa 2016 Susannaa laati työväenopiston tuntiopettajille kyselyn, jossa kartoitettiin opettajien kiinnostusta  digitaalisaation hyödyntämiseen omassa työssään. Kyselyyn vastasi 87 tuntiopettajaa. Koska opettajat ovat pääosin naisia, vastaajistakin vain joka neljäs oli mies. Se vastaa myös opiskelijoiden sukupuolijakaumaa.

Miten digitaalisaation hyödyntämiseen sitten suhtaudutaan? Kun asiaa kysyy päätoimisilta työväenopiston kursseja suunnittelevilta henkilöiltä, niin vastaus on ollut varsin yksimielinen: lähiopetus on työväenopiston vahvuus ja se linja, jota halutaan jatkaa. Osa tuntiopettajista ajattelee samoin, perustellen muun muassa sillä, että digitaalisuus voi lisätä opiskelijoiden yksinäisyyttä vuorovaikutuksen kustannuksella.

Kuitenkin vastanneista tuntiopettajista 61 % on kiinnostunut jonkinlaisesta digitoiminnan hyödyntämisestä. Heistä reilusti yli puolet koki, että sulautuva oppiminen ja monimuoto-opetus sopii parhaiten. Joka viides kertoi hyödyntävänsä jo digimahdollisuuksia, vaikka ei välttämättä työväenopistossa.

Lähes joka neljäs vastaaja käyttää jo jotain sähköistä vaihtoehtoa kurssin opettamisen tukena. Työväenopiston sivuilla on nähtävissä jo useita tuntiopettajien blogeja, joilla tuntiopettajat edesauttavat opiskelijoidensa opiskelua. Ilahduttavaa oli, että jo käyttävien lisäksi puolet muista vastaajista oli kiinnostunut ottamaan jotain mahdollisuuksia käyttöönsä: tietopankki, keskusteluryhmä ja blogi-sivusto olivat kaikki yhtä suosittuja vaihtoehtoja.

Digitalisaation mahdollisuuksien käyttöönotto opettamisessa edellyttää luonnollisesti, että opettajalle tarjotaan mahdollisuus kehittää taitojaan laitteiden ja niihin saatavilla olevien sovellusten hyödyntämisessä. Erityisesti opettajat kaipasivat pilvipalvelun sekä verkkokokousjärjestelmän käytön opastusta. Pedagogista koulutusta kaipasi puolet vastaajista. Muutamat vastaajat olivat jo hyödyntäneen Kansalaisopistojen liiton koordinoimia koulutuksia.

Koska kyse on opettajista, jotka tekevät työtä, josta maksetaan vain pidettyjen tuntien mukaan, nousivat korvausasiat luonnollisesti esille. Osa esimerkiksi toivoi, että opettajia palkitaan opetuksen kehittämisestä. Toisaalta todettiin, että digitaalisuus edellyttää atk-tukea, mutta se nähtiin myös mahdollisuutena tavoittaa uusia opiskelijoita.

Työväenopisto on uuden edessä. Kun opistotoiminta alkoi vuonna 1899, se oli jotain uutta - jotain, jota ei oltu ennen tehty. Sitä samaa rohkeutta tarvitaan nytkin. Kaikkien ei tarvitse olla kiinnostuneita lähtemään tienraivaajaksi. Riittää, kun löytyy muutamia, jotka ovat kiinnostuneita edes kokeilemaan. Pienin askelin, silläkin tavalla pääsee eteenpäin. Eikä tarkoitus ole hylätä aiempaa, luopua lähiopetuksesta. Tarkoitus on pysyä mukana kehityksessä ja vastata uuden aikakaudenn vaatimuksiin. Vaikka me emme lähtisi, joku muu sen tulee tekemään: Kokemuksia Savosta.